Reilipassi ja matkojen suunnittelu
- Interrail on omatoimimatkailua, ja voit valita passisi matka-ajan 15 päivästä kolmeen kuukauteen. Eri passeissa on myös mahdollisuus valita eri määrä matkapäiviä. Meidän valintamme oli ”matkusta vapaasti 1 kuukauden ajan”, hyppäsimme siis heti keskisyvään päätyyn. Seniorit (yli 60 v.) saavat Interrail-passit edullisempaan hintaan, ja kannattaa myös seurata mahdollisia tarjouksia. Itse ostimme mobiilipassimme keväällä 15 prosentin alennuksella.
- Interrail-mobiilikortti sinällään on yllättävän helppo käyttää. Toisaalta reittien suunnittelussa paikasta toiseen joutui jossain vaiheessa tekemään paljonkin töitä. Ruotsi, Tanska, Pohjois-Saksa ja Ranska olivat helppoja. Ranskassa, jossa reissailimme eri paikoissa, junamatkat suunnitteluineen onnistuivat loistavasti. Ranskan rautatiet ja asemat olivat selkeitä. Ainut huomioitava seikka olivat raidemerkinnät: joissain oli numerot ja toisissa kirjaimet. Saksa oli pettymys Berliinin itäpuolella eli vanhassa DDR:ssä. Länsi-Saksassa junat toimivat hyvin mutta itäpuoli oli vanhaa Venäjän mentaliteettia. Reititykset eivät tahtonut onnistua, aina oli jollain välillä pakollinen paikkalippu, jota ei saanut verkosta. Myöskään asemalta paikkalipun ostaminen ei onnistunut niissä muutamissa tapauksissa, joissa sitä koitettiin – paikkoja ei kuulemma ollut.
- Ranskan ja läntisen Saksan junissa lipuntarkastajat olivat varmaan itsekin Interraililla. Niin harvoin kukaan oli kiinnostunut matkalipuista. Berliinin itäpuolella taas tuntui riittävän henkilökuntaa tarkastelemaan lippuja useampaankin kertaan.
Suunnistaminen vieraissa paikoissa, joita kaikki reissumme paikat olivat
- Google Maps -sovellusta tuli käytettyä paljon. Suuntanuoli tai näkymäviuhka pyöri kuin tuuliviiri: milloin minnekin. Siihen ei kannata luottaa. Reittiopas tuntui hyvältä mutta vain 2D-tasossa ilman reittiselityksiä. Siihen oppi luottamaan matkan viimeisellä viikolla, kun oli kolme viikkoa harjoitellut. Tuli kyllä muutaman kerran mieleen, että TomTom oli tyhjän panttina auton tuulilasissa. Mutta Mapsilla on hyvä etsiä kauppoja ja ravintoloita, bussi- ja ratikkalinjoja, kunhan ei vain luota siihen, mihin suuntaan viuhka näyttää.
Reilaamisen mentaliteetti
- Reilaaminen vaatii kärsivällisyyttä, joustavuutta ja seikkailumieltä: jos yhteen junaan ei ennätä, toisia tulee kyllä. Reittejä ja aikatauluja ei mielestämme kannata suunnitella pitkälle valmiiksi, jotta sattumuksille jää varaa. Hotelleja ja airbnb-asuntoja kyllä löytyy aina, ainakin sesongin ulkopuolella. Voi myös tulla tarve olla jossakin paikassa pidempään kuin on alun perin suunnitellut tai toisinpäin.
- Jos reilaat matkakumppanin kanssa, varaudu, että olet pitkät pätkät hänen kanssaan, esim. puolison kanssa tiiviimmin kuin kotona arjessa. Matkustaminen vaatii toisen huomioon ottamista ja omista toiveista joustamista puolin ja toisin.
Majoittuminen
- Majoittumisvaihtoehtoja kannattaa miettiä, ja hienoa, jos Euroopassa on tuttuja, joiden luona voisi majoittua vaikka muutaman yön. Lisäksi valittavina ovat hotellit, airbnb:t ja hostellit, kullekin budjetin mukaan. Meillä oli taktiikkana varata hotellihuone, jos olimme kohteessa vain kauttakulkumatkalla. Sen sijaan muutaman yön majoituksiin varasimme airbnb:t, joissa laitoimme varausehtoihin pyykkikoneen. Mielestämme ainakin yhden yön majoitus kannattaa varata läheltä rautatieasemaa ihan logistisista syistä.
Varusteet
- On makuasia, pakkaako tavaransa rinkkaan vai matkalaukkuun vai näiden yhdistelmään: reppuun ja keskikokoiseen matkalaukkuun. Itse valitsimme rinkat ihan nostalgiamielessä.
- Yllättävän pienellä vaatemäärällä pärjää, kunhan pääsee välillä käyttämään pesukonetta. Airbnb-asunnon varauksessa voi asettaa ehdoksi myös silitysraudan, mutta helpommalla pääsee, kun varaa silittämättä siistejä vaatteita.
- Hyvät kengät ovat ilman muuta yksi tärkeimmistä matkan onnistumisen edellytyksistä. Meillä oli sisäänajetut lenkkarit, sandaalit sekä muoviläppäset, niillä pärjäsi hyvin. Myös jalkojen hoito esim. rasvaamalla on hyvä varotoimi, samoin Compeed hiertymien varalle.
- Reilaaminen vaatii kohtalaista fyysistä kuntoa. Uusissa kaupungeissa tulee väistämättä käveltyä – välillä jopa harhaan. Ja matkatavaroiden liikuttelu vaatii voimia, olkoon kyseessä sitten rinkka tai matkalaukku.
Mitäs vielä
- Aina kannattaa avata suunsa ja kysyä epäselväksi jääneitä asioita kanssamatkustajilta, sillä esim. junissa kuulutukset ovat välillä aika hiljaisella ja vain kohdemaan kielellä esim. tanskaksi, saksaksi tai ranskaksi. Muut matkustajat ja kohteiden asukkaat ovat yllättävän avuliaita, esim. kun seisot puhelimen karttasovellus avoinna jossakin kadunkulmauksessa. Saimme monesti apua ihan pyytämättäkin.
- Ja meidän senioreiden kannattaa kysyä eläkeläisalennusta esim. museoissa.
- Valuuttaa emme vaihtaneet missään maassa, sillä kortti kävi kaikkialla – paitsi Ruotsin junan ravintolavaunussa, jossa korttikone ei toiminut. Siellä saimme armosta ilmaiset kahvit ja yhden sämpylän.
- Suomea kuulimme matkan aikana omien jorinoittemme lisäksi puhuttavan kahdesti: kerran Saksan junassa ja toisen kerran luostarisaarella.
- Tästä emme kirjoittaneet: Jaana oli matkasta puolitoista viikkoa flunssassa ja viikon selkäkipuisena. Jari oli vähällä jäädä polkupyörän alle ja pudota ratikasta – ei tosin vauhdissa mutta pysäkillä rinkka edellä katuun. Myös Jarin alkumatkan nenäverenvuodot aiheuttivat välillä hankaluuksia, kun vuoto ei meinannut tyrehtyä ollenkaan ja juuri silloin olisi ollut aika nousta junasta. Mutta reissussa rähjääntyy ja kotona korjaantuu 😊